touko

Miksi sä olisit tärkeä?
Sun vuokses en jaksa nostaa mun kevyttä kämmentä
Mun tarkoitus on vaan sun heikko sydän ajanvietteeksi särkeä
Ja kun sen teen en silmiä edes räpäytä
Eikä mun vartalo edes värähdä

Ja kun sanon että sua rakastan
Tarkoitan että sut huomenna jo unohdan
Ja kun sä mun jalkoihin palasiksi hajoat
Mä tumppaan sun kielen kärkeen mun tupakan

Miksi mä tuntisin sääliä
Kun sulla ei ole mulle mitään väliä
Miksi mä kipeetä sydäntäs alkaisin helliviin siteisiin kääriä?
Toivo vaan että mä aion pehmetä
Sun toivon päälle mä aion sylkäistä

Valo siintää saumojen suuntaisesti
Päivä kuin morsian, tuuli puhuu hiljaisesti
Kevään ensimmäinen tussilago
Kevyt sade, hento
Keltainen keittiö, keltaiset verhot
Pehmeä musiikki, tyynet kasvot

Kevätauringolla riittää työnsarkaa
Hänellä vakaa ote, jossa kukkien keltaa
Aivastamaan saa
Alin ääni A

Tuulimyllyjä kyllä pönkitetään
Niissä tuuli tanssii, tanssii hyppii leikillään
Villi violetti petunia
Pehmeä pellava
Punaiset huulet, punaisia kukkia
Ilma lämmin, raukea

Kampaan hiukseni kauniisti
Ennen juhlia
Joissa sinut nään ja ujosti
Suutelen

Sekoitat mieleni, pääni, ajatukseni
Suutelet intohimoisesti
Ja aamuyöllä kanssani
On vain bussikuski

Heitä varten, jotka sinunkin sydämesi särkevät
Kääntävät, vääntävät, vääristävät
Oi tietämättömät tytöt

He antavat toiveen siemenen
Nuo kummat kosijat
Loikkijat loikkivat kukasta toiseen
Ja ojasta allikkoon

Minä silti kampaan hiukseni
Kauniisti
Näyttääkseni kauniilta
Seuraavissa juhlissa

Toinen suupielesi koholla
Sä katsot silmäsi palaen rakkautta
Sitä toista tyttöä ja suutelet niin intohimoisesti
Että voisi luulla että
Se ois ainoa funktio ja
Ainoa elinkeino sun ruumiille mut
Sitä se ei oo ei oo kosk vasta puolitoista
Viikkoa sit sä näytit samalta sen toisen kaa

Kuka sä luulet olevas
Kun kaadat kaikki ympäriltäsi
Kukatkin kuihtuu alta jalkojesi
Miks mun huulet sulle hymyilee
Mun kädet nyrkis taskussain
Selkäs mulle irvailee
Mut piirrän siihen, piirrän siihen
Sun naamasi

Se on kun mä oisin käärme ja sä käärmeenlumooja
Mutta sulla on tarhallinen niitä jo valmiiks sun takataskussa
Aina siinä sun ulottuvilla, lumottavissa en ole ainoa, enkä edes sun
Enkä oikeastaan haluisikaan kunhan saan tuntea
Tämän omituisen, kummallisen, kirpeän
Kaipauksen kun nään sut niiden kanssa huumaannu en

Kuka sä luulet olevas
Kun kaadat kaikki ympäriltäsi
Kukatkin kuihtuu alta jalkojesi
Miks mun huulet sulle hymyilee
Mun kädet nyrkis taskuissain
Voisinko vihdoin tajuta
Et oon rakastunut sun selkääsi

Tahtoisin turmella kauniit kasvosi
Itselläni liata kirkkaan katseesi
Suudella pilalle sirot huulesi
Kirpeän kevätilman hengittäessä

Tahtoisin tahrata miedon mielesi
Tahallani tuhota kauniin kuoresi
Homeisessa keittiössä odottaa tuleeko
Aika koskaan tänne takaisin

Odota
Sammuneet silmäni eivät löydä katsettas
Odota

Makaan ruusuvuoteella
Ilman siiliä mun harteilla
Hartaita askeleet varpailla
Suutelit mut aamuun
Kuudentoista tunnin koomasta
Heräsin unesta unettomasta

Tanssi tulinen
Kaunis poika punahuulinen
Taivasalla
Palavalla tanssilattialla
Väritön käsi rinnalla

Meidän juttu kesteillä vain
Puoli minuuttia
Siitäkin puolet olen jo laskussa
Taskussa peukalo ruusuilla tanssiva
Tansseissa tanssii punaista valssia

Sä oot mun alaani
Käytävä jonka päässä tajuan olevani narkomaani
Lääke nuhaani
Ystävällinen syaani