01 FIX

A1

katson kelloa, on aika vaikea

koitan aivastaa, mut se ei tulekaan

mua kutittaa ja tahdon raapia

mut tiedän että se kaikkea pahentaa

jalka naputtaa, en pysy paikallaan

on paita vinossa, ja laukku painava

käyn ulkona, mut se ei helpota

sulle soitan sä tiedät miten toimia

B1

ei kai se haittaa jos joskus luistaa

en jaksaisi tänään olla hankala

sä oot ainoa joka haluaa

aina auttaa ja kuunnella mun juttuja

ei kai se haittaa jos joskus luistaa

en jaksaisi tänään olla hankala

sä oot ainoa joka osaa mut korjata,

fix

C1

mikä mua vaivaa, huomenna kaduttaa

en tiedä miksi unohdan sä tahdot satuttaa

sun numero piti jo viime vuonna poistaa

mut taidan salaa sen ulkoakin muistaa

A2

sä oot ongelma, nyt mä oon varma

turha koittaa mua uudestaan huijata

kengätkin hiertää, mua ei kiinnosta

sä varmaan kaadoit niihin hiekkaa viime viikolla

nyt mä en soita, ja sä sekoat

rikoit mun ikkunan, kun tahdoit tavata

pakko kai soittaa ja tästä sopia

pakkohan tää ikkuna on tänään korjata

B2

ei kai se haittaa jos joskus luistaa

en jaksaisi tänään olla hankala

sä oot ainoa joka haluaa

aina auttaa ja kuunnella mun juttuja

ei kai se haittaa jos joskus luistaa

en jaksaisi tänään olla hankala

sä oot ainoa joka osaa tän ikkunan korjata,

fix

C2

korjaustöiden jälkeen kutsuin sut taas asumaan

toit sun tavarat ja rakastuttin uudestaan

mutta äkkiä sä aloit täällä taas sisustaa

tuolit mitkä toit mua herätessä kuvottaa

miksi annoin tän tapahtua uudestaan

nää rumat verhot mua eniten kai ahdistaa

sotkit keittiön ja jätit mut taas siivoomaan

jätit kahvikupin pöydälle taas tahallaan

B3

mut ei kai se haittaa jos joskus luistaa

en jaksaisi tänään ehkä tiskata

sä oot ainoa joka haluaa

aina auttaa ja kuunnella mun juttuja

ei kai se haittaa jos joskus luistaa

en jaksaisi tänään olla hankala

sä oot ainoa joka saa mut haluamaan tiskata

fix

02 TOUKOKUU

A1

oi, tänään muistelin sinua jälleen

solakoita sormia kylmillä poskillani

kai se oli kohtalo, löysit mut kun sydämeni oli veltto

ja altis vaikutuksellesi

rakkautesi vei kaidan polun tuolle puolen

teki minut ketteräksi, loikin valheesta toiseen

B1

lempeät tuulet ja kukkivat puut,

muistuttavat sinusta minua

sydämeeni kietoutunut virna

olit toukokuussa kauniina

A2

voi, kuinka voimakkaasti virtasi veikään

peilissäni yksin ankarat silmäsi näin

sanasta sanaan kirjoitettu tarina jota ei kenellekään kerrota

jonka kaikki tuntevat

rakkautesi ei antanut mun hengittää

teki minuun reikiä, niissä tuuli viheltää

B2

lempeät tuulet ja kukkivat puut,

muistuttavat sinusta minua

sydämeeni kietoutunut virna olit toukokuussa kauniina

C

miksi rakkauttani lietsoo

se että se on salaisuus?

katso silmiin viimeisen kerran

sitten vietetään ikuisuus

miksi rakkauttani lietsoo

se että se on salaisuus?

katso silmiin viimeisen kerran

sitten vietetään ikuisuus

erillään

OUTRO

oi, tänään muistelin sinua jälleen


 

03 TIETÄISIT VAAN

A1

mul on nälkä, mä teen mitä huvittaa

sä soitat, muka haluat auttaa

mut eniten auttaisi jos sä menisit pois

vaik omaa varjoaan, ei pääse pakoon milloinkaan

B1

pilvetkin pakenee

ja taivas on ruosteessa taas kun maa hajoaa

tietäisit vaan, sulle nauretaan

"maailma puukottaa selkään ja alistaa"

ja kun tuulee sen unohtaa

hulluuden partaalla taas

A2

merkkipäivät sä voit unohtaa

ei niissä mitään aitoa ollutkaan

olen viimeistä pinnaa myöten täynnä sua

ja sun epäselvää agendaa ....

B2

pilvetkin pakenee

ja taivas on ruosteessa taas kun maa hajoaa

tietäisit vaan, sulle nauretaan

"maailma puukottaa selkään ja alistaa"

ja kun tuulee sen unohtaa

hulluuden partaalla taas

C

olet päänsärky puhelimessa

mun oma pieni paholainen

vie mut pois, sulje maailmalta

valjasta paha, naurata mua

A3

mun on mentävä nyt mä ansaitsen parempaa…

vaan sen huomenna mä teen, mä teen

en ehdi nyt kun valittaa

B3

pilvetkin pakenee

ja taivas on ruosteessa taas kun maa hajoaa

tietäisit vaan, sulle nauretaan

"maailma puukottaa selkään ja alistaa"

pilvetkin pakenee

ja taivas on ruosteessa taas kun maa hajoaa

tietäisit vaan, sulle nauretaan

"maailma puukottaa selkään ja alistaa"

ja kun tuulee sen unohtaa

hulluuden partaalla taas


 

04 SUMU

A1 

aina uskon uuteen aamuun

mutten sovi tähän sointuun

tahdon sekoittua sumuun

luottaa rytmiin täysikuun

 

bridge

kyynelillä kastelen

päätin annan sun kukoistaa

on ilma raskas hengittää

mutten karkaa sulta koskaan
 

kertosäe

kuulen kaiun kaukaa

en kuulu tähän paikkaan

en tuulta kaipaa

ympärillä pelkkää usvaa
 

A2

takanani aika taipuu

kädessäni kaunein kaipuu

ranne leuan alla puutuu

taivaan väri haalistuu

05 JUHANNUSYÖ

A1

hempeästi illakot eilen kuiskuttivat

raukein liikkein kielot tuulen kanssa tanssivat

kasvoivat neilikat kauniista tytöstä

odotti että ikuista iltaa seuraisi yötön yö

BRIDGE1

mutta niin tahditon

sydämen lyönti on

jossain odottaa rakastettu kasvoton

silti kulunut yö oli jälleen uneton

B1

lepää seitsemän kukkaa alla tyynyliinani

kauan sitten lehdet sen kuihtuneet kuiviksi

sormenpäitteni iholla on ruusunpiikkejä

sydän edelleen lävistämätön ja ehjä

A2

riehakkaat askelet talloo alleen valkoapilat

mutta liukas maa pettää, nilkka nyrjähtää

helakat posket, punaisena kivet hohtavat

hän etsii, kunnes palavat hiustenlatvat

hautajaisissa toteutumattomille

itkee tekokyyneliä ja kaivaa märkään multaan päiväkirjan sivuja

BRIDGE2

mutta niin tahditon

sydämen lyönti on

alta virvatulen ei löytynytkään aarre

silmissä etsijän jo lasittunut katse

B2

lepää seitsemän kukkaa alla tyynyliinani

kauan sitten ovat lehdet jo kuihtuneet kuiviksi

sormenpäitten iholla on ruusunpiikkejä

sydän edelleen lävistämätön ja ehjä

C

mutta kello on jo kymmenen, eikä edellenkään toista näy

odotushuoneessa ei enää aika käy

seppeleen kutoi hän jo antimista maan, ja huokaa:

eikö se riitä, etkö sinä tulekaan?

B3

lepää seitsemän kukkaa alla tyynyliinani

kauan sitten ovat lehdet jo kuihtuneet kuiviksi

sormenpäitten iholla on ruusunpiikkejä

sydän edelleen lävistämätön ja ehjä

07 IHOLLA

A1

on vääntyneet viivat ja tunkkainen valo

sanomatta on paljon, ja liikaa sanottu

katsoin liian tarkkaan, ja löysin mitä etsinkin

tän rutiinin tunnen ja varoa osaan

kun täytät mut piripintaan ja kurottelet pohjaa

katsoit liian tarkkaan, et nähnyt mua ollenkaan

B1

mut unissa raatelen mekkojen saumoja rikki

annan auringon sokaista katseen

rupia kaivan ja kuorin ja kaadun tahalleen

näen selkeämmin kuin koskaan

vaik kelloa kääntäis ei takaisin saa

siis viimeistä syytä jään odottamaan

A2

sulle aikaani annan

saamatta koskaan sitä takaisin

ympyröissä mä kuljen

pyörin ja laskuissa meen sekaisin

ei se yllätä, nähnyt oon sen kasvavan sun iholla

mutten paljasta kalvavaa

en ole valmis vielä katumaan

B2

mut unissa raatelen mekkojen saumoja rikki

annan auringon sokaista katseen

rupia kaivan ja kuorin ja kaadun tahalleen

näen selkeämmin kuin koskaan

vaik kelloa kääntäis ei takaisin saa

siis viimeistä syytä jään odottamaan

C

ihon alta ihoa

aika uusiutuu taas

katkeaako ketju

odottaako tilaisuuttaan

ihon alta ihoa

aika uusiutuu taas

katkeaako ketju

odottaako tilaisuuttaan

B3

mut unissa raatelen mekkojen saumoja rikki

annan auringon sokaista katseen

rupia kaivan ja kuorin ja kaadun tahalleen

näen selkeämmin kuin koskaan

vaik kelloa kääntäis ei takaisin saa

siis viimeistä syytä jään odottamaan

vaik kelloa kääntäis ei takaisin saa

siis viimeistä syytä jään odottamaan

08 VEDESTÄ

A1

tänään vihdoin saan tuntea miltä tuntuu olla painoton, kevyt muodoton

rannalle saan jättää tämän pienen kipuilevan vartalon

joka mulle on tuntematon jos on vaikea pysyä paikallaan

lainehtiva pinta kertoo mulle: ei tarvitse pysyä paikallaan

B1

päästä irti kaunokainen

vettä et saa vangittua vaikka kuin kokeilet

päästä irti muista kuka olet

huomaa kelluvasi kun et pyristele pinnalle

A2

silloin vihdoin näin kauemmas enkä enää maata kaivannut, suhun luottanut

takaisin ei tarvitse tulla vaikken ennen uskonut, tai tätä oottanut

miksi koitin saada horisontin kiinni, miksi puristin niin kovaa vesi vihastui ja itkin

lainehtiva pinta kertoi salaisuuden: älä jahtaa aaltoa hän saattaa sua tahtomattaan satuttaa

B2

päästä irti kaunokainen

vettä et saa vangittua vaikka kuin kokeilet

päästä irti muista kuka olet

huomaa kelluvasi kun et pyristele pinnalle

09 RUUSUNEN

A1

eilen sen kuulin, hän lähtemässä on

hymyilevin huulin, säteillänsä silittää

korkkareista kaikuu, niin malttamaton on hän

luuli että iäisyyttä yksin hän viettää

B1

hetken vielä ennen kun tää ilta pimenee

se aikoo jättää jälkeen sielunpalasia jotta kotiin pääsee

nukkuu siihen asti kunnes ilma kevenee

sen tuntee, sen tuntee

ja sun vuoksesi ihan mitä vaan teen

A2

poskilleen haihtuu, ilonkyyneleet

kun lupaa että soittaa, mä valvon koko yön ja odotan

o ou taas mennään, en tunne toista ketään

joka niin määrätietoisesti kaiken itsellänsä pitää

B2

hetken vielä ennen kun tää ilta pimenee

se aikoo jättää jälkeen sielunpalasia jotta kotiin pääsee

nukkuu siihen asti kunnes ilma kevenee

sen tuntee, sen tuntee

ja sun vuoksesi ihan mitä vaan teen

C

kun ei oo mitään, juokse mun perään

en hiljaa kestäkään, mielummin riidellään

ei muistuta minua kauniista tavoista

allapäin harvoin, mut silloin kun on hän potee

koti-ikävää

B3

hetken vielä ennen kun tää ilta pimenee

se aikoo jättää jälkeen sielunpalasia jotta kotiin pääsee

nukkuu siihen asti kunnes ilma kevenee

sen tuntee, sen tuntee

ja sun vuoksesi ihan mitä vaan teen

10 UUDESTAAN

A1

olette peilejä kaikki

hehkulamppu liikaa valaisi

suhteeni päätin ja väistin oman kuvani uudestaan

BRIDGE1

ja joku päivä mä unohdan sut kokonaan

ja joku päivä tää jäinen hahmo katoaa…

B1

on viimeinen aamumme kahdestaan

ja kyyneleet virtaa taas luonnostaan

oon vapaa ja tanssin yhä uudestaan

oon vapaa yhä uudestaan

A2

sua satuttaa taisin

voisinpa ottaa kaiken takaisin

toiveilla täytetty hiljaisuus

kai toisin mä voisin rakastaa

BRIDGE2

ja joku päivä mä unohdan sut kokonaan

ja joku päivä tää jäinen hahmo katoaa

B2

on viimeinen aamumme kahdestaan

ja kyyneleet virtaa taas luonnostaan

oon vapaa ja tanssin yhä uudestaan

oon vapaa yhä uudestaan

BRIDGE3

ja joka päivä kun ohitseni katsotaan

katoan pois

kai takaisin vielä palaan?

kun ei saa niin paljon kun antaa

kun ei saa niin paljon kun antaa

B3

on viimeinen aamumme kahdestaan

ja kyyneleet virtaa taas luonnostaan

oon vapaa ja tanssin yhä uudestaan

oon vapaa yhä uudestaan